Humaatit maanviljelyksessä

Toimintatapa

Hiili on kaikkien elämänmuotojen peruselementti. Humaatit muodostavat maaperään käyttökelpoisen pitkäketjuisen hiiliainesrakenteen, joka lisää niin maaperän omien kuin siihen lisättyjen bakteerien aktiivisuutta (erityisesti michoriza). Tämä edesauttaa tasapainoisen maaperärakenteen muodostumista kasvien kehitystä varten. Se edistää myös kasvijäänteitten, erityisesti olkien hajoamista.

Humaatit takaavat täydellisen valikoiman orgaanisia happoja, jotka ovat olennaisen tärkeitä kasvien kehitykselle, erityisesti humus- ja fulvohappoja. Nämä toimivat luonnollisina kelatoijina, jotka kasvattavat sekä orgaanisten että tavanomaisten lannoitteitten sisältämien elintärkeitten kasviravinteitten hyödynnysastetta. Koska nämä näiden orgaaniset hapot ovat negatiivisesti varautuneita, ne lisäävät maaperän kationivaihdantakykyä, mikä voimistaa ravinteitten kulkeutumista kasvien juurien solukoissa.

Vaikutukset

Kun laadukkaita humaatteja käytetään tasapainoisen lannoitusohjelman osana, ne

- voimistavat lannoitteitten toimintaa siinä määrin, että ajan mittaan voi olla tarpeen vähentää N-P-K perusannostusta
- voimistavat juuriston kehitystä (michoriza)
- lisäävät siementen itävyyttä ja yleistä kasvien kehitystä
- parantavat yleisesti kasvien terveyttä, ulkonäköä ja stressinsietokykyä

Mikä on paras humaattilähde

Vuosien yliopistollinen ja maastotutkimustyö on selvittänyt, että parhaat humaattilähteet ovat niitä, jotka kaivetaan makeavetisistä kerrostumista, joita yleisesti löydetään Uudesta Meksikosta. Nämä geologiset kerrostumat ovat hiekkarakenteisia, niissä on makeanveden piileviä ja niiden suolapitoisuus on vähemmän kuin 0.5%. Niissä on myös erittäin tasainen humushappojen määrä.

Käyttö ja annostelu

Yleissääntö on, että rakeista humaattia tulisi annostella 110-150 kiloa / hehtaari satokauden aikana. Vesiliukoisia humushappopohjaisia tuotteita tulisi käyttää 140-280 grammaa /hehtaari standardikasteluohjelmien yhteydessä. Riippuen alueesta jota hoidetaan, maaperäanalyysi ja humaattien kanssa käytettyjen ravinteitten määrä sekä käsittelytiheys määrittävät tarkan annostusmäärän.
humaattisyntyhistoria ANP etusivu